Mussolinin perhe minun ja Brinsessan silmin

Benito Mussolini, 1883 - 1945. Mussolini on ammatiltaan lehtimies, novellisti, viulisti ja opettaja. Menee ehkä 1914 naimisiin kosmetologi Ida Dalserin kanssa. Liitosta syntyy poika Benito Albino. Menee varmasti 1915 naimisiin Rachele Guidin kanssa. Hänellä on tuolloin jo Rachelen kanssa viisivuotias tytär Edda. Liitosta syntyy vielä neljä lasta. Vanhin tytär Edda avioituu kreivi Galeazzo Cianon kanssa. Mussolinilla on vaimon lisäksi useita rakastajattaria, joista viimeisin on hänen kanssaan teloitettu Clara Petacci. ”Minä en ymmärrä ollenkaan, miten Benito pystyy tuon kaiken hallitsemaan poliittisen uransa ohella?” kyselen itseltäni. ”Hän oli sentään koko elämänsä nuoresta pitäen aktiivisesti mukana politiikassa ja Italian diktaattorina peräti 21 vuotta”, jatkan minä ihmettelyjäni.

Palaan Beniton vävyyn Cianoon. Elinkaari 1903-1944. Opiskelee oikeusfilosofiaa Rooman yliopistossa.

Solmii vuonna 1930 avioliiton Mussolinin tyttären Eddan kanssa. Cianolla on ollut ja saattaa olla edelleenkin avioliittonsa aikana ”monia vipinöitä eli ahväärejä” muiden naisten kanssa. Hän on rikas, komea ja suosittu kreivi ja elää kuin kreivi. Eddallakin (1910-1995) on vuonna 1931 ”vipinää ja ahväärejä” Shanghaissa sotaherra Zhang Xueliangin seurassa. Pari pysyy kyllä yhdessä ja heille syntyy kolme lasta. Vahvasta itsenäisestä luonteesta tunnettua kreivitär Edda Cianoa pidetään 1930-luvulla esimerkkinä fasistisen yhteiskunnan ”uudesta naisesta”, sillä hän on paitsi vaimo ja äiti, myös edustava, urheilullinen ja poliittisesti aktiivinen. Vuodesta 1938 hän johtaa Ducen nimissä harjoitettua hyväntekeväisyyttä. Edda herättää myös huomiota rohkealla pukeutumisellaan ja ”paheillaan”, joita ovat uhkapelit ja gini.

Puoliso, kreivi Ciano, järjestää vuonna 1937 veljesten Carlo ja Nello Rossellin murhan. He vastustivat fasisteja, siinä syy.

Ciano toimii Mussolinin hallituksen ulkoministerinä 1936 - 1943. Häntä pidetään ilmiselvänä Mussolinin työn jatkajana.

Sodan alkaessa vuonna 1939 alkavat erimielisyydet appiukon ja vävyn välillä. Ciano ei suostu Mussolinin suunnitelmiin, koska hän tietää, että Italian asevoimat ovat huonosti valmistautuneita suureen sotaan. Toisin kuin puolisonsa, Edda taas kannustaa isäänsä tämän suhteissa Hitleriin ja toiseen maailmansotaan. Edda toimiikin sodan aikana vapaaehtoisena sairaan-hoitajana.

Ciano pitää tarkkaa päiväkirjaa ja kirjoittaa päiväkirjaansa ”Olen surullinen, hyvin surullinen. Seikkailu alkaa. Jumala auttakoon Italiaa!”

Vuonna 1941 Ciano esittää halventavia ja sarkastisia kommentteja appiukostansa. Hän yllättyy, kun kommentit kiirivät Mussolinin korviin, eikä tämä ota niitä ollenkaan kevyesti.

Ciano osoittautuu myös itsekkääksi ja turhamaiseksi. Hän loukkaantuu, kun häntä ei oteta mukaan Mussolinin ja Francon väliseen tapaamiseen. Hän loukkaantuu myös, kun saa nuhteita liian meluisasta juhlinnasta jonkun lentäjän kunniaksi Barissa. Ciano kirjoittaa kirjeen Mussolinille, jossa hän toteaa, että Duce on ”avannut hänessä haavan, jota ei voida koskaan sulkea.”

Vuoden 1942 lopulla Ciano taistelee Italian pelastamiseksi. Hän haluaa irrottaa Italian tuhoon tuomitusta sodasta. Hänet hiljennetään erottamalla hänet ulkoministerin tehtävistä.

24.7.1943 on fasistisen suurneuvoston hätäkokous. Se on ensimmäinen kokous sitten vuoden 1939 liittoutuneiden Sisilian hyökkäyksen johdosta järjestetyn kokouksen jälkeen. Hätäkokouksessa Mussolini ilmoittaa Saksan aikeista evakuoida joukkonsa Etelä-Italiasta.

Mussolinin pitkäaikainen fasistitoveri kreivi Dino Grandi hyökkää ajatusta vastaan. Grandi tekee ehdotuksen täyden perustuslaillisen vallan palauttamisesta Italian kuninkaalle. Ehdotus saa suuren kannatuksen, ja Mussolini häviää äänin 19-7.

Myös vävy Ciano äänestää Mussolinin syrjäyttämisen puolesta.

Mussolini ei ota asiaa todesta. Hän tulee seuraavana päivänä työpaikalleen, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kuningas Viktor Emanuel III erottaa Mussolinin ja hänet pannaan eristyksiin.

Perustetaan uusi hallitus, ja se erottaa Cianon virastaan. Ciano, Edda ja lapset pakenevat Saksaan 28.8.1943 peläten, että Italian uusi hallitus pidättää heidät.

Saksalaiset laskuvarjomiehet pelastavat Mussolinin 12.9.1943.

Saksalaiset luovuttavat Cianon Mussolinin Salóssa toimivalle hallitukselle. Edda yrittää pelastaa miehensä teloitukselta, vetoaa isäänsä ja vetoaa Hitleriin. Mikään ei auta. Edda katkaisee välit isäänsä, ottaa Cianon päiväkirjat sekä salaiset muistiinpanot ja pakenee Sveitsiin. Saksalaisten ja fasistien painostuksesta Mussolinin on tuomittava tyttärensä aviopuoliso ja lastenlastensa isä ammuttavaksi. Lisänöyryytyksenä tuomitut köytetään tuoleihin ja heidän on istuttava selin teloittajiin nähden. Taivaaseen lähtee viisi Mussolinia vastustanutta fasistia. Emilio de Bono, Luciano Gottardi, Giovanni Marinelli, Carlo Pareschi sekä Galeazzo Ciano. Ciano onnistuu kuitenkin aivan viime hetkillä kääntämään tuolinsa päin teloittajia ja lausuu ”Eläköön Italia!”

Palataan vuoden 1944 tapahtumien käsittelyyn

22.1.1944 Operaatio Shingle, maihinnousu Italian Anzioon noin 100 km:n päähän Roomasta alkaa.

27.1.1944 minä täytän 3 vuotta ja neuvostoliittolaiset tekevät syntymäpäiväni kunniaksi Novgorodin offensiivin. Saksalaiset karkotetaan Leningradin läheltä. Leningradin saarto päättyy.

30.1.1944 Yhdysvallat nousee maihin Marshallin saarten Majurolle. Marshallin saaret sijaitsevat Tyynessä valtameressä Naurun ja Kiribatin pohjoispuolella.

6.2.1944 Helsingin suurpommitusten ensimmäinen pommitusyö.

9.2.1944 Suomen Merimiesunioni vaatii Niilo Wällärin johdolla Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöä (SAK) ryhtymään toimiin Suomen irrottamiseksi liittolaisuudesta Saksan kanssa.

16.2.1944 Helsingin suurpommitusten toinen pommitusyö.

19.2.1944 Kenraali Aksel Airo vaatii suomalaisten puolustuksen siirtämistä Karjalankannakselle. Neuvostoliiton Tukholman-lähettiläs Aleksandra Kollontai tiedottaa Tukholmassa vierailevalle valtioneuvos J.K. Paasikivelle Neuvostoliiton Suomelle asettamat rauhanehdot.

Petos! Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop määrää Saksan Helsingin-lähettilään Wipert von Blücherin ilmoittamaan Suomen ulkoministeri Henrik Ramsaylle, että Suomen ryhtyminen rauhan-tunnusteluihin Neuvostoliiton kanssa on petos Saksaa kohtaan.

21.2.1944 Neuvostoliiton ilmavoimat pommittavat Oulua. Oulu saa lisää pommeja niskaansa 26. ja 27. helmikuuta.

25.2.1944 Dagens Nyheter julkaisee Neuvostoliiton Suomelle asettamat rauhanehdot.

26.2.1944 Helsingin suurpommituksen kolmas pommitusyö.

29.2.1944 Suomen kolmas tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud kuolee kotonaan Luumäellä.

29.2.1944 Operaatio Brewer: Kenraali Douglas MacArthurin johtamat joukot nousevat maihin Amiraliteettisaarilla. Amiraliteettisaaret on 18 saaresta koostuva saariryhmä Bismarckinsaarilla Papua-Uudessa-Guineassa Australian pohjoispuolella.

29.2.1944 Pääministeri Edwin Linkomies antaa eduskunnalle selostuksen Neuvostoliiton Suomelle asettamista rauhanehdoista. Eduskunta hyväksyy ja valtuuttaa hallituksen jatkamaan rauhanneuvotteluja äänin 105-78.

6.3.1944 Kuningas Kustaa V vetoaa Mannerheimiin. ”Älkää katkaisko neuvotteluyhteyksiä Moskovaan!”

18.3.1944 Operaatio Margarethe: Saksalaiset miehittävät Unkarin.

18.3.1944 Vesuvius hermostuu ja purkautuu.

19.3.1944 Neuvostoliitto ilmoittaa: ”Tervetuloa suomalaiset rauhanneuvotteluihin. Me olemme valmiita.”

19.3.1944 Operaatio Margarethe: Saksalaiset miehittävät lopullisesti Unkarin ilman vastarintaa.

27.3.1944 Suomen rauhanneuvottelijat J.K. Paasikivi ja Carl Enckell matkustavat Moskovaan. Tapaavat Neuvostoliiton ulkoministerin Molotovin.

3.4.1944 Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop määrää elintarvikkeiden viennin Saksasta Suomeen lopetettavaksi.

11.4.1944...