Osa 1

Paljasta hiljaisuudessa sielusi oma ruusutarha.

- Rumi

PYHÄ RAKKAUS

Onko rakkaus pyhää? Kyllä, sillä mitään muuta ei ole olemassa. Jumala ON rakkaus. Sinä Olet rakkaus. Sinussa ei ole yhtään osaa, joka ei olisi rakkaudesta koostuvaa. Rakkaus on liima, joka pitää universumin koossa, miksi? Koska rakkaus yhdistää kaiken, minkä egomieli on erottanut tainähnyt erillisenä, vaikkei se sitä ole.

Tämän tekstin tarkoitus on opettaa sinulle, ettet ole mitään muuta kuin rakkautta ja siten ne kuvat joita heijastat toisiin ihmisiin elämässäsi, ovat vain rakkauden heijastumia, vaikka ne muulta näyttäisivätkin.

Rakkauden lajeja on maailmassa monia, mutta onko se todella totta? Rakkaus on aina vain Yksi, mutta se voidaan kyllä kokea monenlaisena, monien erilaisten mielen ohjelmointien lävitse siivilöityneenä. Mutta kuitenkin se on aina se Yksi ja Sama Rakkaus, oma todellinen Itsesi.

Minä-ajatus syntyessään mielen matalissa majoissa, luo samalla kaikki ne ”muut”, eli sinut, hänet ja jokaisen ”toisen”. Ilman ”minua” ei ole erillisyyttä, eikä pelkoa.

Pelko on rakkauden vastakohta, mutta onko rakkaudella vastakohtaa? Ei varmasti. Sanotaan, että viha olisi vastakohta rakkaudelle ja pelko on sen ilmenemisen muoto, mutta kuitenkaan todellisuudessa, Sinussa, sinä tiedät ettei se ole totta. Jos pelko olisi totta, se tarkoittaisi, että Jumala joka on Kaikki Mitä On, olisi jotakin jolla on vastakohta, jokin ei-Jumala?

Pelko kuitenkin koetaan, silloin kun rakkaus loistaa poissaolollaan. Pieni sydämesi vapisee ja kaipaa kotiin, rakkauteen. Jokainen matka jonka teet maailmassa varsinkin ihmissuhteiden osalta, on uusi tutkimusmatka sinuun Itseesi, sen huomaamiseen mitä nämä Itsen kuvat heijastavat takaisin sinulle. Ne kertovat mitkä ovat uskomuksesi itsestäsi ja mikä on totuutesi maailmasta. Jos koet puutetta sisimmässäsi, rakkauden puutetta tai minkä tahansa asian puutetta on aina kyse alitajuisesta syyllisyydestä, jonka juuret ovat harhaisessa uskomuksessa Jumal-erosta. Olit joskus Ehyt, täysi ja kokonainen ja jonkin osa sinua Tietää, että näin on edelleen, juuri Nyt. Ja tuo tieto itsessäsi aiheuttaa hämmennystä. Tiedät, kuka Olet, mutta silti epäilet sitä. Olet rakkaus, mutta luulet olevasi kaikkea muuta.

Kotiin paluu todellisuuteen ja siten Itseesi sisältää anteeksiannon kaikille harhoille, joita olet ikinä projisoinut eli heijastanut kenenkään ”toisen” päälle.

Kun alat elää ilman tuomitsemista tai arviointia, joka on egomielen toimenkuva sen kurittomassa muodossa, alat MUISTAA itsesi rakkautena, valona ja viisautena ja illuusioiden verkko hajoaa. Sitä on herääminen. Ja se on hyvin kaunista.

Kun sinä Olet Itsesi, olet hyvin Pyhä ja elät Rakkaudessa ja Rakkautena. Sen takia, et voi koskaan tulla toimeen kenenkään ”toisen” kanssa ennen, kuin tulet toimeen itsesi kanssa, eli ennen kuin rakkautesi Itseesi on ehdotonta. Ennen tätä välietappiakin ovat ihmissuhteesi tietenkin pyhiä, mutta sinä et sitä vielä tiedä tai siten koe.

Kun on aika tulla tuntemaan Itsesi täydellisesti, se tarkoittaa täydellistä armoa itseäsi kohtaan ja samalla muita kohtaan. Et anna menneisyyteen liittyvien muistojen ja kaunojen tulla tosi-Itsesi muistamisen eteen pilvenä, joka peittää auringon eli tietoisuuden. Heräät tuntemaan Itsesi, kuten muinaisaikojen mystiset opetukset ovat kautta historian opettaneet tätä korkeinta opetusta temppeleiden hämärissä: ”Tunne Itsesi, niin olet vapaa”.

Pyhä Rakkaus on totta ja se koetaan myös ihmissuhteissa ja parisuhteessa heti kun se on löydetty Itsestä, sillä sieltä kaikki lähtee. Ei ole mitään ”ulkoista maailmaa” josta rakkauden voisi löytää, ei mitään sellaista paikkaa tai aikaa, josta nappaisit sen kiinni ja se olisi ainiaan sinun. Kurkota vain sisälle päin. Sieltä löytyy mystinen ruusu, joka tuoksullaan huumaa ja auttaa avaamaan Pyhän sydämesi apposen auki, rakkauden tulla ja parantaa!

MYSTINEN RUUSU

Mystinen ruusu on hyvin vanha symboli, jolla on monia merkityksiä. Olet kenties kuullut Jeshuan suvun naisista ja ruusulinjasta. Ruusu liittyy myös muinaisiin vihkimyksiin, joihin pääsy on ollut korkeiden tantristen harjoitusten osaajilla, mutta ennen kaikkea ja tässä tekstissä se tarkoittaaKristus-tietoisuuden feminiinistä puolta. Niin kauan kuin koetaan vielä elämää maailman tasolla, on olemassa yin ja yang, Jumaluuden feminiininen ja maskuliininen aspekti ja kun tälle voimalle antaudutaan, se on sekä hyppy korkealle, että sukellus syviin vesiin samaan aikaan.

Onko sinussa uskallusta tähän hyppyyn? Onko sinulla puoliso tai tantrinen kumppani, jonka kanssa voisit kokeilla tätä pyhää ykseyden tietä? Ellei ole ja sen tahdot, niin pyyntö riittää. Usko olevasi sen arvoinen, mutta ei siten, että pyydät tarpeeseen koska koet olevasi vajavainen, vaan pyydä runsauteen, sillä sinulla on niin paljon annettavaa.

Tämän kirjan vinkit pyhään parisuhteeseen ovat vanhoja Äitijumalan historialliseen aikaan liittyviä. Ja... Jumalatar on todellakin nyt palaamassa ja jo palannut, tietoisuudessamme. Sieltähän kaikki löydetään, yhä uudelleen ja uudelleen, kaikki mikä on mennyt, palaa takaisin, niin myös Pyhän Äidin viisaus joka on kätkettynä, ei temppeleihin tai kirjoituksiin niinkään, vaan sinun sydämeesi. Tämän tekstin on tarkoitus auttaa sinuamuistamaan.

Nykyajassa on suuri tarve muistamiselle. On tarve muistaa Itse Itsesi, oivaltaa Itsesi ja Jumala Itsessä. Muistaa kuka olet sielusi rikkaan kokemuspohjan perusteella. Muistaa mistä tulit ja minne olet matkalla, mikä on totta ja mikä harhaa ja miten erottaa nämä kaksi toisistaan.

Hämmennyksen aika on iskenyt kyntensä myös parisuhteiden käsitteistöön henkisen egon temmeltäessä henkisen kasvun kentissä. Romanttisen rakkauden harhakuva on luotu vasta viime vuosisatoina ja uskonnoilla on siihen paljon vaikutusta. Henkisen egon mukaan romantiikka tarkoittaa parisielua tai kaksoisliekkiä, joka on ikään kuin puuttuva palanen sinusta. Mutta voiko tämä olla totta, etkö sinä olekaan ehyt ja täydellinen, kuten henkisen kasvun opetukset muutoin opettavat? Kenen pitää tulla ja täyttää puuttuva pala sinun palapelissäsi? Tästä lisää seuraavassa.

PARISIELUISTA HENKEEN JA YKSEYTEEN

Parisielu kertoo jo sanana sen, mitä se on; osa kaksinaisuuden käsitteistöä vai mitä muuta sana ”pari” tarkoittaisi? Tämän käsitteen juuret ulottunevat sieluperheen käsitteeseen tai kokemukseen sellaisesta. On olemassa Hermeksen lainkin mukaan ”niin alhaalla kuin ylhäällä” eli samat lainalaisuudet ovat isommassa ja pienemmässä mittakaavassa löydettävissä kaikkeudessa, Sinussa.

Kun on erillisyyttä ja kaipuuta ykseyteen, niin onko siis niin, että sinä kaipaat ensin omaa sieluperhettä ja varsinkin ”kaksoisliekkiäsi” ja yhdistymällä tuohon toiseen, tulet eheäksi ja kaikki on sen jälkeen hyvin? Jos tämä olisi totta, voisitko yhdistyä yhtään keneenkään, ENNEN kuin olet täysin rauhan tilassa oman Itsesi kanssa?

Jos et tule toimeen itsesi kanssa pääsääntöisesti jatkuvasti, niin miten se onnistuu ”toisen” kanssa? Olipa tämä toinen kuinka ihana ja vetovoimainen, magneettinen ja sinun ”toinen osasi” niin tämä ajatusmalli jättää joka tapauksessa ulkopuolelleen sen, että JOKAINEN toinen, jonka ikinä havaitset, on Osa sinua itseäsi ja ei vain osa, vaanHän ON Sinä Itse.

Kuitenkin maailman tasolla koetaan paljon ns. parisielujen välistä rakkautta tai ehkä enemmänkin opetustilanteita, tai sitten kaivataan tuollaista kaiken parantavaa suurta tunnetta, eli emootiota. Emootio on kuitenkin aina vain tunne, jolla on alku ja loppu. Se ei ole rakkautta. Sanotaankin viisaasti, että rakkaus alkaa sitten kun rakastuminen loppuu, tai ainakin näin tulisi tapahtua, jos kaivataan pitkäaikaista alati elävää ihmissuhdetta, jonka avulla kaksi voi kasvaa ja kokea myös niitä Jumalaisen rakkauden ja ykseyden tiloja.

Emme siis tässä tekstissä väitä, etteikö egomielen uskomuksilla parisielusta tai kaksoisliekistä olisi arvoa, mutta...