Onnenonkija

Sanotaan, että onni ei tule etsimällä. Kuinka monta kertaa on valmis lyömään päätään seinään? Riippuu päästä ja seinästä.

Jari seisoo luokkakuvassa Timon vieressä. Sillä on ruskeat silmät ja naapurinpoikamaiset tummat lyhyet hiukset. Hymy on valloittava. Mustavalkoraidallisesta neuleesta syntyy kodikkaan turvallinen vaikutelma. Aina Jarin nähdessään Timo tuntee läikähdyksen rinnassaan. Jarin lähellä on hyvä olla. Välitunneilla se leikkii Esan kanssa. Yleensä mukana on myös Jarin kanssa samassa talossa asuvia poikia kolmannelta luokalta. Muutaman kerran Timokin on otettu mukaan hippasille.

Timo kävelee talolle, jossa tietää Jarin asuvan. Siellä se on pihalla, mutta paikalla on myös sen äänekkäitä kavereita.

”On se vaan ihana!” Timo huokaisee kääntyessään kotiin päin.

Tuvan ovi aukeaa äänekkäästi keskellä yötä. Sisään tunkee kotiutumassa olevan vanhemman joukkueen Mikkola. Känninen viestimies huutaa ja potkii kaikki hereille punkka kerrallaan. Timon kohdalla hän pysähtyy: ”Ai kato homo-Koskinen! Tahdotko persettä!”

Timo on pyrkinyt olemaan neutraali ja näkymätön. Niin intissä pääsee helpommalla, välttyy huomiolta, eikä nakki napsahda. Hän ei ole joutunut edes vanhemman joukkueen paljutettavaksi, koska viereisen tuvan kaakattava Savela jättää muut varjoonsa. Kotiutuvan Mikkolan nimittely yllättää Timon. Onkohan vanhemman joukkueen kirjuri vuotanut palikkatestin tuloksia? Testin yhdessä kohdassa oli tiedusteltu suhtautumista vastakkaiseen sukupuoleen. Naurettavasti muotoillun kysymyksen tarkoituksena oli kautta rantain udella homoseksuaalisista taipumuksista.

Radioviestittäjän ykkösvaiheen kokeessa epäonnistuneet jäävät sisätiloihin harjoittelemaan ja suorittamaan peruspalvelusta. Kokeen läpäisseet lähtevät kolmeksi viikoksi Rovajär- velle, jossa tehtäviin kuuluu vartiointia ja telttapohjien kaivuuta reserviläisille 30 asteen pakkasessa. Varsinainen palkinto nopeasta oppimisesta! Viimeistään tämän jälkeen Timo oppii, että kannattaa olla mahdollisimman keskinkertainen, jos tahtoo päästä vähällä.

Rovajärven keikan tuliaisena Timo sairastuu kurkunpäätulehdukseen ja joutuu Riihimäellä varuskuntasairaalaan. Kivuliaan, mutta joutilaan jakson hyvä puoli on siinä, että hän välttyy sissileiriltä ja saa jäädä toipumaan lähes tyhjään tupaan. Seurana on vain keuhkoputkentulehduksesta toipuva Kinnunen, jonka kanssa Timo tulee hyvin juttuun.

Kinnunen on tuvan komein poika, yksi niistä sosiaalisista, jotka ovat aina painimassa ja mittelemässä voimiaan muiden kanssa. Nuoressa miehessä on myös herkkyyttä: Hän lukee paljon ja on lainannut Timoltakin Bulgakovin Teatteriromaanin. Tupakaverukset ovat käyneet yhdessä muutaman kerran minigolfaamassa, mutta sotkussa Kinnunen lyöttäytyy yleensä muiden äänekkäiden seuraan. Timolla on tapana vaivihkaa seurata, kuinka Kinnunen suorittaa iltatoimiaan vastapäisen punkkansa liepeillä.

Yöllä Timo havahtuu kuiskaukseen: ”Tuu tänne!”

Timoa ujostuttaa nousta kesken unien, mutta ehkä seisokkia ei huomaa hämärässä. Kinnunen viittoo luoksensa ja pussaa varoittamatta. Ensin jäntevän tupakaverin läheisyys hermostuttaa, sitten runkkupuvun housut lentävät lattialle. Timo tuntee toisen touhutippojen kostuttaman jökötyksen vatsaansa vasten. Käsitöiden jälkeen iskee tyhjyys.

”Se siitä, mullon tyttöystävä.”

Bottan Club Trianglen pikkujouluissa esiintyy Tomas Ek. Timo saapuu paikalle suoraan Jäähallista Nina Hagenin konsertista. Ek esiintyy takaosan baarissa. Kolmen lonkeron jälkeen Timo pyytää Nuoruus-biisiä uudestaan. Hän kuuntelee esityksen baarin lattialla polvillaan.

Myöhemmin illalla Timo huomaa tanssilattian viereisessä pöydässä humanistin oloisen miehen pyöreine rilleineen. Rauhallinen olemus henkii turvallisuutta. Mies reagoi huvittuneesti Timon ilmestyessä juttelemaan.

”Keskenkasvuisten läppäkäpälien kanssa ei seuraa kuin sekoilua.”

Uteliaisuuttaan mies ottaa kuitenkin Timon mukaansa. Majavatien keittiössä Kimmoksi itsensä esitellyt kaveri paljastuu varsinaiseksi pitkän illan istujaksi. Itsekäärittyjä sätkiä, jälkiuunileipää ja HK:n sinistä. Palan painikkeeksi Magyaria sinappilaseista. Stereoissa soi Bessie Smith, Billie Holiday ja Marlene Dietrich. Timo ei ole aiemmin tavannut aikuista miestä, jonka kanssa voi keskustela muustakin kuin autoista ja urheilusta. Kimmon lempeän lakoninen suhtautuminen elämään lämmittää mieltä.

Sängyssä mistään ei ole tulla mitään. Kimmo tuoksahtaa tupakalta ja kuivalta valkoviiniltä. Uusi outo tilanne saa Timon tärisemään.

Eroottisesti suhde ei toimi, mutta Timon ja Kimmon ystävyys kestää. Joskus kierrellään moottoripyörällä pitkin Uudenmaan kaatopaikkoja, välillä istuskellaan Wanhan Kellarissa tai Gambrinissa, toisinaan jonkin huoltoaseman baarissa tai rähjäisessä kahvilassa.

Timo soittaa Pariisista äidilleen kertoakseen, että Interrail on kääntynyt jo kohti kotimaata. Hän saa samalla kuulla päässeensä yhteishaussa kaikkiin viiteen yliopistoon. Elokuu on jo alkanut, joten tulee kiire järjestellä asioita.

Kätevän junamatkan vuoksi Timo valitsee opiskelupaikaksi Tampereen. Viime tingassa jätetty asuntohakemus TOASille tarkoittaa, että on tyydyttävä jämäpaikkoihin. Peltolammin talo on rakennettu 60-luvun alussa. Soluhuoneista aina kaksi on varustettu yhteisellä eteisellä, jossa sijaitsevat myös pesualtaat. Omaa huonetta ei saa lukittua, koska viereisellä huoneella on käytössä samat palotikkaat. Koko kerroksella on yhteinen keittiö ja jääkaappi. Vessat ja suihkut sijaitsevat rappukäytävän molemmissa päissä. Talon Ilma on ummehtunutta ja Timo herää öisin yskänpuuskiin. Muuten kaikki on ihan hyvin.

Kaksi läheisintä ystävää aloittaa opinnot Helsingissä Timon muuttaessa Tampereelle. Yhteydenpito on vaivalloista. Talon alakerrassa on sentään kolikkoautomaatilla toimiva puhelin.

Timo on kesällä tutustunut Gambrinissa keskiikäiseen Pispalassa asuvaan Marttiin. Hän oli hakenut miestä tanssimaan luultuaan tätä Hannu Väisäseksi. Pian Tampereelle asetuttuaan Timo viettää yön Pispalassa, mutta asiat eivät oikein suju, koska Martti makaa sängyssä passiivisena toisen aloitetta odottaen. Kokemattomalle Timolle tämä on uutta.

Pari viikkoa myöhemmin Timo jää kuitenkin viikonlopuksi Tampereelle ja lähtee Martin seuraksi Setan bileisiin, koska on kiinnostunut näkemään uusia kasvoja. Kerhoklubimaisessa tilassa on sympaattisen yhteisöllinen tunnelma. Pohjiksi juotu imelä Apricot Brandy lämmittää mukavasti. Muuten melko rauhallisen illan kruunaa jo kielitieteen laitoksen käytävälläkin vilahtanut vaalea poika, joka käy Timon pöydässä kääntymässä ja jättää käyntikorttinsa: ”Piipahda joskus kylään, jos kiinnostaa!”

Opiskelupäivien jälkeen on tylsää palata Peltolammin ankeaan soluun. Samalla laitoksella opiskelevasta Marjasta on onneksi seuraa. Molempia kiinnostaa kirjallisuus, joten he osallistuvat Luovan kirjoittamisen kurssille ja Kirjallisuuden teorian luennoille. Myös leffassa tulee käytyä, ja juuri avatussa Suomen ensimmäisessä McDonald’sissa!

Martin löydettyä itselleen sopivampaa seuraa, Timo menee ja soittaa vaalean opiskelijapojan ovikelloa. Kyläilyistä tulee säännöllisiä. Pekan Satakunnankadulla sijaitsevassa kodikkaassa yksiössä pimenevät illat kuluvat mukavasti. Teetä lipitetään kannukaupalla, kuunnellaan musiikkia ja parannetaan maailmaa. Yhteisiä puheenaiheita riittää. Timo raportoi kokemuksistaan Helsingin yöelämästä ja pähkäilee, asettuako Tampereelle vai hakeako uudestaan Helsinkiin.

Timo ja Pekka puhuvat usein toisensa pyörryksiin ja kiertävät toisiaan kuin kissa kuumaa puuroa. Tapaamisten yllä leijuu platoninen ihastus, joka ei konkretisoidu, koska kumpikaan ei saa...